Kuntoutuksen asiantuntijat kertovat: Kuntoutuksella vahvistetaan toimintakykyä

Kehittämistyön tavoite

Kehittämistyön tavoitteena on, että kuntoutujan toimintakyky ja kuntoutustarve tunnistetaan, kuntoutumista tuetaan oikea-aikaisesti, vaikuttavin toimintamallein, moniammatillisesti ja monialaisesti yhteistyössä. Kuntoutuja on aktiivinen toimija.

Kuntoutuksen kehittämistyö on yksi alueemme Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kokonaisuuksista. Lähtökohdat yhteiselle kehittämistyölle ovat hyvät: kuntoutuksen ammattilaisten joukko haluaa olla mukana kehittämistyössä.

Alueellamme on tunnistettu kuntoutuksen potentiaali ja kehittämistarpeet. Painopisteet ja toimenpiteet on valittu alueemme tarpeiden mukaisesti. Kehittämistyö tukee hyvinvointialueen tulevan kuntoutuksen toimialueen rakentumista.

Kuntoutuksen toimialuejohtajaksi on valittu Kaj Sundqvist. Toimialueella integroituvat nykyiset perusterveydenhuollon kuntoutuspalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutuksen osaamiskeskukset.

Kehittämistyön painopisteet

Kehittämistyön painopisteet ovat fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian tarpeen tunnistamisessa, sujuvassa ohjautumisessa ja selkeässä kuntoutuspolussa sekä työkyvyn tuen monialaisen yhteistyön kehittämisessä. Moniammatillinen yhteistyö, toimintakyvyn yhteinen ymmärrys sekä digitaalisten ratkaisuiden mahdollisuuksien tunnistaminen ovat kehittämistyön selkänoja.

Seuraavissa kappaleissa kuntoutuksen projektisuunnittelijat kuvaavat tiivistetysti eri kehittämisteemojen tavoitteita ja kehittämistyötä.

Kuntoutukseen ohjautuminen ja hyvä kuntoutuskäytäntö

Lasten ja nuorten kuntoutuksen toimintamallit kehittyvät ja yhtenäistyvät

Siirtyminen yhteiselle hyvinvointialueelle haastaa meidät yhtenäisen toimintamallin käyttöönottoon ja sujuvaan toimintaan kuntoutuksessa tarvittavissa palveluissa. Erityisesti matalan kynnyksen palveluita suunnitellaan lisättäväksi yhteistyössä muiden työryhmien kanssa, kuten lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Mukaan on saatu järjestötoimijoista Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen Setlementtiliitto.

Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeintä tunnistaa haasteet, ohjautua oikeaan aikaan riittävien palveluiden piiriin ja turvata palveluiden jatkuvuus. Selvitämme alueelta, millaisia mittareita on käytössä ja mitkä mittareista otetaan yhteiseen käyttöön. Pilottien avulla kokeilemme myös erilaisia käytänteitä, joita voidaan ottaa käyttöön jatkossa. Näitä ovat esimerkiksi kouluilla fysio- ja toimintaterapeuttien palvelut, äännekoulu digipalveluna tai kuntoutusohjaajat alueelle ohjaamaan ja opastamaan perheitä.

Kuntoutuspalveluiden turvaaminen haastavampiin kuntoutuksen tarpeisiin on koko alueella erityisen tärkeää lasten ja nuorten kohdalla. Vastaanottopalveluihin otetaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja nykyistä enemmän. Luodaan yhdessä hyvistä käytänteistä yhteiset toimintamallit.

Heli Hemmilä

Työikäisten kuntoutuksen toimintamallit kehittyvät ja yhtenäistyvät

Hyvinvointialueella tavoitteenamme on yhtenäistää työikäisten kuntoutuspalveluja. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta on yksi erittäin hyvä keino saada pikaisesti apua akuuttiin tuki- ja liikuntaelin ongelmaan paikkakunnasta riippumatta.

Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminnan on todettu vähentävän tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuvia lääkärin vastaanottokäyntejä sekä kansantaloudellisia kustannuksia. Lisäksi fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsee nopeammin hoitoon kuin lääkärin vastaanotolle. Näin myös potilaiden sairauspoissaolot ovat lyhyempiä.

Tavoitteena on kouluttaa alueelle uusia suoravastaanottofysioterapeutteja sekä hankkia jo olemassa oleville täydennyskoulutusta. Lisäämme myös laajoilla webinaareilla hyvinvointialueen terveysasemien henkilökunnan tietoisuutta suoravastaanottotoiminnasta.

Tulevaisuudessa kuntalainen voi saada konsultaatioapua akuuttiin tuki- ja liikuntaelinvaivaan joko kasvokkain tai sähköisillä ratkaisuilla. Tätä toimintaa tullaan kehittämään laajasti koko hyvinvointialueella.

Riitta Maunuvaara

Ikääntyneiden kuntoutuksen toimintamallit kehittyvät ja yhtenäistyvät

Väestön ikääntyessä alueiden muuttuva ikärakenne luo haasteita palveluiden järjestämiselle. Jotta ikääntynyt saisi elää mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä, tarvitsemme toimivan perusterveydenhuollon lisäksi laajempaa näkökulmaa kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukemiseksi.

Ikääntyneiden kuntoutuksen suunnittelun näkökulma on vahvasti ennaltaehkäisevässä kuntoutuksessa ja sen toimintamallien kehittämisessä. Teemme kehittämistyötä tiiviissä yhteistyössä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen liikunta- ja vapaa-aikapuolen sekä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten seurakuntien ja järjestöjen kanssa on tärkeä tavoite. Näin voimme tarjota ikääntyneille mahdollisimman monipuolista ja matalan kynnyksen toimintaa myös terveyskeskuksessa tapahtuvien kuntoutusryhmien lisäksi ja niiden jatkoksi.

Kehittämistyössä keskitymme myös kaatumisten ehkäisyyn. Kaatumisvaaran arviointia ja kaatumisia ennaltaehkäiseviä toimintamalleja tulee vahvistaa ja kehittää. Pohjois-Pohjanmaan alueella on vaihtelevasti

tarjolla erilaista ikääntyneen toimintakykyä tukevaa toimintaa. On hyvä pysähtyä miettimään, miten löydämme ne ikääntyneet, jotka hyötyvät tarjolla olevasta toiminnasta ja miten saamme heidät toimintaan mukaan?

Minna Tikkanen

Apuvälinepalvelut toteutuvat sujuvasti ja yhdenvertaisesti

Kun puhutaan tulevaisuuden apuvälinepalveluista, voidaan puhua aidosti hyvinvointialuetasoisista palveluista. Palvelut pyritään tuomaan jokaiseen kuntaan tehokkaasti, järkevästi ja kustannustietoisesti lähelle asukkaita. Erityisosaamista vaativat apuvälinepalvelut keskitetään, jotta tarvittava osaaminen voidaan varmistaa.

Hyvinvointialueelle pyritään tuomaan perustason palveluita lähelle asukkaita. Palvelut integroidaan osaksi alueella toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä. Lisäksi jokainen hyvinvointialueen asukas kotikunnasta riippumatta voi asioida tulevaisuudessa missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, jossa on apuvälinepalveluita.

Pohjois-Pohjanmaan laaja alue tuo apuvälinepalveluiden tuottamiselle mielenkiintoisia haasteita logistiikan järjestämisessä. Näihin haasteisiin pyrimme vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaalla seurannalla ja ennakoinnilla. Näin logistiikka voidaan hoitaa kiireettömänä ja kustannustehokkaasti. Lisäksi apuvälinepalveluiden kehittämisessä ovat vahvasti mukana erilaiset digitaaliset ratkaisut. Niillä pyritään helpottamaan asiakkaiden arkea: apuvälineasiat voidaan hoitaa kotoa käsin myös virka-ajan ulkopuolella sähköisen asiointikanavan avulla.

Hyvinvointialueen kuntoutuksen verkosto tulee olemaan erittäin tiivis ja palvelemaan asukkaita erittäin laadukkaasti. Osana kuntoutuksen tulevaa palveluverkostoa apuvälinepalvelut asettavat tavoitteekseen tuottaa valtakunnan laadukkaimpia apuvälinepalveluita.

Toni Tuuri

Monialainen ja moniammatillinen kuntoutus

Työkyvyn tuen mallit kehittyvät ja yhtenäistyvät

Työkyvyn tuen mallia kehitetään osana monialaista kuntoutusta yhteistyössä muiden kehittämisohjelmien kanssa. Kehittämistyötä tukee kansallinen työkykyohjelma. Tavoitteena on, että työkyvyn tuen toimintamallit selkeytyvät ja yhtenäistyvät. Työkyvyn tuen palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti saatavilla hyvinvointialueen työikäisille. Lisäksi hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyskeskuksissa tulee olla monialaiset työkyvyn tuen tiimit tai verkostot. Asiakkaan näkökulmasta monialainen palvelupolku on parhaimmillaan yhtenäinen ja yhteensovitettu palvelukokonaisuus, joka sisältää vaikuttavaksi todetut työkyvyn tuen keinot ja asiakasosallisuuden.

Työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta toiminnan painopistettä saadaan siirrettyä ennaltaehkäisevään suuntaan. Näin voidaan samalla hillitä kustannuksia. Työkyvyn tuen arviointi, varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuetun työllistymisen menetelmien käyttö edellyttävät ammattilaisten osaamisen vahvistamista. Samalla voidaan parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua.

Kehittämistyössä on varmistettava työkyvyn tuen palvelujen yhteistyö, työkäytännöt ja tiedonkulku, jotka tukevat asiakkaan kuntoutumista ja työllistymistä. Monialainen työkyvyn tuen -toiminta on koordinoitua ja johdettua. Sitä kehitetään ja arvioidaan yhteisesti sovituilla tavoilla ja mittareilla. Kehittämistyön tueksi on perustettu työkyvyn tuen kehittämistiimi ja laajempi, kaikille avoin kehittämisverkosto. Siinä asioita käsitellään teemoittain kuukausittaisissa webinaareissa.

Terttu Piippo

Aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutuksen kuntoutuspolku kehittyy digiratkaisut huomioiden

Lähitulevaisuuden aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutujien (AVH) kuntoutuspalvelut toimivat hyvinvointialueella yhteisen toimintamallin mukaisesti. Kuntoutuja ja hänen läheisensä saavat jo kuntoutuspolun alkuvaiheessa riittävästi tietoa ja tukea parhaan mahdollisen toimintakyvyn saavuttamiseksi.

Kuntoutujan ja hänen läheisensä tueksi rekrytoidaan ammattilaisten lisäksi järjestö- ja muita toimijoita hänen omasta elinympäristöstään. Asiointi- ja yhteydenpitokanavat monipuolistuvat niin, että jokaiselle löytyy hänelle sopivin tapa pitää yhteyttä. Kasvokkaiset ja puhelinyhteydellä tapahtuvat kohtaamiset täydentyvät sähköisillä ratkaisuilla. Näitä ovat etävastaanotot videoyhteyksin, suojatut viestit ja verkossa asiointi.

AVH-koordinaattori on ollut keskeinen yhteyshenkilö kuntoutujille. Tätä toimintaa tullaan edelleen kehittämään ja yhtenäistämään koko hyvinvointialueella. Koko kuntoutumispolun tavoitteena on mielekäs elämä kotona.

Tiina Vuononvirta

Ennaltaehkäisevät kuntoutuksen toimintamallit ja teknologiset ratkaisut

Digitaaliset ratkaisut uudistavat ja yhtenäistävät kuntoutuksen toimintatapoja ja prosesseja

Kuntoutuksen kehittämisohjelmassa digitalisaation tavoitteena on uudistaa ja yhtenäistää toimintatapoja. Kehitämme kuntoutuksen digiratkaisuja tiiviisti yhdessä eri kehittämisalueiden kanssa.

Digitalisaatio mahdollistaa asiantuntijuuden ja resurssien jakamisen hyvinvointialueella. Etäsuoravastaanoton avulla voimme tarjota palvelua niille alueille, joissa ei ole suoravastaanottotoimintaa. Digitaalisten kanavien avulla voimme tarjota matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ohjausta ja neuvontaa sekä edistää oikea-aikaista kuntoutukseen ohjautumista. Erilaisilla digiratkaisuilla voimme monipuolistaa ja tehostaa kuntoutuksessa tapahtuvaa harjoittelua. Etäratkaisuilla mahdollistamme kuntoutuksen saavutettavuuden myös heille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse osallistumaan lähiterapiaan.

Minna Tikkanen ja Tiina Vuononvirta

Kuntoutuksen yhteinen tietoperusta ja läpileikkaavat teemat

Kuntoutuksen ja toimintakyvyn yhteinen tietopohja vahvistuu

Jotta voimme yhdessä kehittää kuntoutuksen toimintamalleja ja prosesseja, tarvitsemme yhteisen näkemyksen toimintakyvystä. Tämä koskee kaikkia hoito- ja kuntoutusprosesseja. Tarkoituksenamme on jalkauttaa kansainvälinen ICF-luokitus kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin hyvän kuntoutuskäytännön perustaksi. Näin edistämme moniammatillista toimintaa sekä työ- ja toimintakyvyn monialaista arviointimallia. Tätä osaltaan edistää se, että osallistumme valtakunnalliseen STM:n ja THL:n koordinoimaan toimintakykymittareiden yhtenäistämistä koskevaan hankkeeseen ja tutkimukseen. ICF-pohjaisten toimintakykymittareiden käytön yhtenäistäminen hyvinvointialueella on muutenkin tavoitteena.

Kuntoutuksen asiantuntijuuden jakautuminen tulevalla hyvinvointialueella on myös tärkeää. Selvitämme henkilöstön osaamista koulutusten suunnittelua ja järjestämistä varten. Lisäksi olemme huomioineet, että kuntoutusohjauksen profiilia täytyy nostaa ja sen roolia hoito- ja kuntoutusprosesseissa täytyy lisätä. Toteutamme kuntoutusohjausta koskevan pilotoinnin hyvinvointialueelle.

Nämä kehittämisaiheet nousevat kuntoutuksen käytännöistä ja kuntoutuksen asiantuntijoiden näkemyksistä. Olemme ilolla panneet merkille, että kuntoutuksen asiantuntijat ovat innokkaita olemaan mukana tässä kehittämistyössä.

Ulla Jämsä

Kuntoutuksen tiedolla johtaminen kehittyy

Johtamisen tukena hyödynnettäviä mittareita näyttää kehittyvän hyvin. Ensimmäisessä vaiheessa saadaan käyttöön osa niistä ja kehittämistyö jatkuu. Kuntoutuksen kentällä on tehty hyvää työtä. Ammattilaiset ovat järjestelmällisesti edistäneet systemaattista mittareiden ja erilaisten protokollien hyödyntämistä asiakastyössä. Tästä on hyötyä tiedolla johtamisen kokonaisuuden kehittämisessä.

Mika Pöytäkivi