Pakolaisperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia

Julkaistu

Tänään 20.6.2023 vietetään YK:n pakolaispäivää, minkä johdosta halusimme muistuttaa toimijoita siitä, että pakolaisten hyvinvoinnin edistäminen on meidän kaikkien tehtävä.

Sote-uudistus on tuonut muutoksia pakolaisille tarjottaviin palveluihin. Joissain Pohjois-Pohjanmaan kunnissa, pakolaisten kotoutumisen edistämisen palvelut sekä sote-palvelut on aiemmin tuotettu toisiinsa integroituneena palveluna erillisissä maahanmuuttajapalveluissa. Tammikuussa 2023 sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueelle, kun taas kotoutumisen edistämisen palvelut jäivät kuntien vastuulle. Tällä on merkittävä vaikutus asiakkaiden palveluihin, kun aiemmin yhtenäiset palvelut sirpaloituivat kahdeksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointialueen yhteistyö kuntien, 3.sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää.

Kotoutumislaki uudistuu 1.1.2025

Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen tarpeista nostetaan tavoitteeksi muun muassa kehittää maahan muuttaneiden perheiden kotoutumista ja osallisuutta tukevaa toimintaa, vahvistaa perhekeskusten osaamista perheiden monimuotoisuuden tunnistamiseen ja huomioimiseen sekä maahanmuuttajalasten erityistarpeiden huomioimiseen. Lakiuudistus pyrkii myös valtavirtaistamaan kotoutumista edistävää työtä, eli siirtämään maahan muuttaneiden palvelut erityispalveluista yleisten palvelujen piiriin. Tämä edellyttää, että viranomaisorganisaatiot huomioivat palvelujen suunnittelussa ja toimeenpanossa monimuotoisen asiakaskunnan tarpeet.

Pakolaisperheiden hyvinvointiin vaikuttaa useat eri tekijät

Pakolaisuuteen sisältyy traumaattisia kokemuksia, stressiä ja turvattomuuden tunnetta. Kaikki, mitä on aiemmin rakennettu, minkä eteen on tehty työtä, läheiset, tutut ympäristöt on nyt menetetty ja elämää aloitetaan alusta maassa, jonka kieli ja kulttuuri on erilainen.

Iida-Maria Bimberg on tutkinut pakolaisperheiden hyvinvointia edistäviä ja estäviä tekijöitä osana YAMK-opinnäytetyötään (ei vielä julkaistu). Tutkimuksessa haastateltiin pakolaistaustaisia vanhempia heidän perheensä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Hyvinvointia kuormittavia ja toisaalta myös edistäviä tekijöitä löytyi viideltä eri osa-alueelta: 1. Perheen sisäisiin suhteisiin liittyvät tekijät, 2. Perheen ulkopuolisiin suhteisiin liittyvät tekijät, 3. Kotoutumisprosessiin liittyvät tekijät, 4. Terveyteen ja mielenterveyteen liittyvät tekijät ja 5. Osallisuuteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät tekijät.

Tutkimustuloksista nousee useita hyvinvointia estäviä tekijöitä, joihin vaikuttamalla voisimme edistää perheiden hyvinvointia. Nostamme niistä tähän muutamia esimerkkejä. Stressi ja traumaattiset kokemukset aiheuttivat osalle haastatelluista riitoja tai etääntymistä perheen sisäisissä suhteissa. Suurella osalla ei ollut tietoa omista vaikutusmahdollisuuksista ja suomen kielen taidon puuttumisen koettiin estävän monin tavoin hyvinvointia. Naiset olivat löytäneet tärkeitä suhteita järjestöjen toimintojen kautta, mutta miehille vastaavia toimintoja ei ollut löytynyt.

Pakolaisperheiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää toimivaa yhteistyötä

Tulosten perusteella olemme vakuuttuneita siitä, että meidän tulisi pystyä toimijoina vastaamaan paremmin pakolaisperheiden tarpeisiin kokonaisvaltaisesti esimerkiksi varmistamalla, että pakolaisperheet löytävät oikeat palvelut oikeaan aikaan, ja että näissä palveluissa on osaamista ja välineitä perheiden tukemiseen.

Perheet hyötyisivät psykoedukaatiosta sekä tuesta perhesuhteille ja vanhemmuudelle, jota perhekeskuksissa ja kunnissa tulisi kyetä tarjoamaan. Osallisuutta edistäisi se, että pakolaiset saisivat mahdollisimman kattavasti tietoa Suomesta, yhteiskunnasta ja palvelujärjestelmästä, myös siitä, millaisia mahdollisuuksia heillä on osallistua ja vaikuttaa. Perheet kaipaavat suhteita muihin ja keskustelua vertaisten kanssa, tähän kolmannella sektorilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kaikkien ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on tärkeää. On siis selvää, että näiden perheiden hyvinvoinnin edistäminen vaatii monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Syksyn kehittämispäivä tarjoaa mahdollisuuden monialaisen yhteistyön parantamiselle

Osana YAMK-opinnäytetyötään Iida-Maria Bimberg järjestää kehittämispäivän Oulun alueen toimijoille, jonka tarkoituksena on tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta kehittää pakolaisperheiden ennaltaehkäisevää tukea kotoutumisen alkuvaiheessa. Kehittämispäivä järjestetään 31.8.2023 kello 12–16 Oulussa Aleksinkulmassa.

Ilmoittaudu kehittämispäivään

Anu Holappa ja Iida-Maria Bimberg

Anu Holappa työskentelee Pohteella tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa maahanmuuttajien palvelujen ja kotoutumisen edistämisen projektisuunnittelijana. Iida-Maria Bimberg työskentelee Pohteella osallisuus-, yhdyspinta- ja hyvinvointikoordinaattorina.