Suomi
English
SvenskaNeuvoja elintapaohjaukseen
- Elintavat
Tämä sivu on tarkoitettu ammattilaisen työn tueksi elintapaohjaukseen
Elintapojen muutos onnistuu harvoin vain päättämällä muutoksesta. Siihen tarvitaan itsenäistä harjoittelua onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Usein elintapojen muutos vaatii myös omien käyttäytymismallien tarkastelua sekä omien uskomusten, ajatusten ja käyttäytymistapojen huomioimista. Itselle uusien ja erilaisten asioiden kokeilu auttaa löytämään uusia näkökulmia ja sitä kautta mahdollisesti itselle uusia toimintatapoja. Hyväksyminen ja avoimuus itseä kohtaan auttavat saamaan pitkäaikaisempia tuloksia verrattuna esimerkiksi itsekuriin ja pikadieetteihin.
Sopivinta hoitotapaa valittaessa selvitä asiakkaalta, sopiiko hänelle etävalmennus. Jos potilas haluaa toteuttaa elintapamuutoksen omatoimisesti tai terveydenhuollon kevyt tuki riittää, voidaan ohjaus toteuttaa esimerkiksi kertaluonteisella lyhytohjaus- eli mini-interventiomallilla. Potilas voidaan myös ohjata soveltuvaan itsehoito-ohjelmaan. Jos kevyttä tukea kaipaava potilas kokee hyötyvänsä vertaistuesta tai hänen todetaan kaipaavan kokonaisvaltaisemmin tukea elintapamuutokseen, potilas voidaan ohjata esimerkiksi Reittiksestä löytyviin järjestöjen toteuttamiin ryhmäohjauksiin.
Tehtävät elintapamuutoksen tukemiseksi
1. Kartoita lähtötilanne
Kartoita asiakkaan elämäntilanne, elintavat ja arvioi lisätutkimusten sekä testien tarve.
2. Keskustele muutostarpeista
Selvitä yhdessä asiakkaan kanssa, mitkä ovat asiakkaan ensisijaiset muutostarpeet, muutosta tukevat voimavarat sekä elintapojen vaikutukset asiakkaan terveyteen.
3. Auta asiakasta tavoitteiden asettamisessa
Aseta yhdessä asiakkaan kanssa lähtötilanteeseen sopivat, realistiset ja yksilölliset tavoitteet. Aikatauluta ja määrittele tavoitteille mittauspisteet asiakkaan kanssa.
4. Kirjaa konkreettinen suunnitelma
Keskustele asiakkaan kanssa konkreettisista keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kirjaa lähtötilanne, elintavat, muutostarpeet, tavoitteet, aikataulu, keinot ja seurantasuunnitelma.
Hyödynnä potilastietojärjestelmän etäelintapaohjauksen ensiarviokäynti -mallipohjaa ja tavoiteasettelun ja toimintasuunnitelman laatimisen työkalua.
Määrittele tavoitteet -työkalua (PDF)
5. Tue muutoksessa
Tue asiakasta tekemään pieniä muutoksia elintapoihin. Aluksi jokaiselle viikolle voi esimerkiksi asettaa yhden konkreettisen tavoitteen. Tärkeintä on tunnistaa asiakkaalle mielekkäitä, omaan arkeen sopivia muutoksia.
6. Tunnista lisätuen ja -palveluiden tarve
Voisiko asiakkaasi hyödytä liikuntaneuvonnasta, fysioterapiasta, ravitsemusterapiasta, mielenterveys-ja päihdepalveluista, sosiaaliohjaajasta, ryhmätoiminnasta, digipalveluista tai järjestöjen palveluista.
7. Sovi seuranta ja tue
Sovi yksilöllisen tarpeen mukaan joko videovastaanottokäynnit tai ryhmänohjaus. Seuraa tavoitteiden toteutumista, ja päivitä tarvittaessa tavoitteita ja suunnitelmaa yhdessä asiakkaan kanssa.
Lyhytneuvonta
Lyhytneuvonta on kertaluontoinen kartoitus ja keskustelu, jonka tavoitteena on motivoida asiakasta muutokseen ja ohjata asiakas omahoitopalveluiden käyttöön. Lyhytneuvonta soveltuu useisiin asiakastilanteisiin.
Siihen sisältyy:
Kartoitus ja keskustelu
Lyhytneuvonta toteutetaan potilaslähtöisesti ja käydään läpi aiempi elintapamuutoshistoria sekä nykytila. Elintapoja kartoitetaan esimerkiksi käyttäen neljän peruspilarin ideaa: ruoka, liikunta, uni, mielentaidot. Kartoituksessa huomioidaan elämäntilanne mukaan lukien aikaisempi paino- ja laihdutushistoria, terveydentila, lääkitys, nykyinen liikkuminen, voimavarat, uni, motivaatio, syömiskäyttäytyminen ja ruokailu.
Keskeistä on syömiseen ja painoon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen huomioiden myös ajattelu ja tuntee. On tärkeää tunnistaa mahdollinen ahminta, jotta elintapaohjaus pystytään suuntaamaan oikein.
Kun asiakkaan BMI on yli 35, tulee asiakkaalta systemaattisesti kartoittaa syömiskäyttäytyminen BES-kyselyllä, jossa myös kyselyn purkuohjeet
BES-kysely (Mielenterveystalo.fi)
Konkreettinen omahoitosuunnitelma
Laaditaan konkreettinen suunnitelma, jossa hyödynnetään tarjolla olevia painonhallinnan ja elintapamuutosten itsehoidollisia tai kuntien liikuntapalveluiden tai järjestöjen tuottamia tukikeinoja. Sovitaan ensimmäiset konkreettiset muutokset, jotka auttaisivat painonhallinnassa.
- Tulostetaan mukaan materiaalia
- Etsi Reittiksestä asiakkaan tarpeeseen liikuntaneuvontaa/liikuntaryhmiä ja/tai itsehoito-ohjelmia/elintapoja tukevia palveluja.
- Tee hyvinvointilähete suodattamalla Reittiksestä suosikkiominaisuuden avulla itsehoitoa tukevat ohjelmat ja palvelut.
- Tulosta tai sähköpostita lähete asiakkaalle ja ohjaa Pohteen Reittis-sivujen hyödyntämiseen painonhallinnan tukena.
- Kirjaa potilas-/asiakastietojärjestelmään.
Seuranta ja kontrollit
Tarvittaessa järjestetään seurantakontakteja. Potilas voidaan myös ohjata soveltuvimpaan itsehoito-ohjelmaan muutostavoitteen kannalta. Esimerkiksi Terveyskylä ja Omaolo tarjoavat painonhallintaan, uniterveyteen ja liikkumisen lisäämiseen keskittyviä itsehoito-ohjelmia, joita voidaan käyttää ammattilaisen ohjauksen rinnalla.
Kerrotaan potilaalle, että tämä voi ottaa yhteyttä lisätukea tarvitessaan elintapamuutokseen. Tiedustellaan tilanteen kehittymistä, jos potilas tulee uudestaan vastaanotolle.
Tarvittaessa asiakas lähetetään eteenpäin elintapaohjausta toteuttavalle ammattilaiselle, jos lyhytneuvonta ja itsehoidollinen tuki ei riitä.
Tuen jatkaminen
Lyhytinterventio elintapamuutoksen tukena soveltuu henkilöille, joiden muutostueksi riittää ammattilaisen kevyt tuki ja joiden lihavuus on vähäistä (BMI 26-29) tai henkilöille, jotka eivät ole valmiita pitkäkestoisempaan lihavuuden hoitoon, mutta kuitenkin ovat motivoituneita aiheesta keskusteluun. Lyhytohjausmalli sopii myös henkilöille, jotka ovat vielä muutosvaihemallilla arvioituna esiharkinta- tai harkintavaiheessa. Lyhytohjausta voidaan toteuttaa myös vuodeosastoilla, jos potilas on itse motivoitunut.
Elintapaohjaus voi jatkua yksilö- tai ryhmämuotoisena osana lihavuuden hoitoa. Ammattilaisen tehtävänä on arvioida asiakkaan tilanne ja ohjata hänet tarvittaessa jatkotuen piiriin. Asiakas ohjataan täyttämään Omaolon Terveystarkastus.
Kun lyhytneuvonta tai itsehoito ei riitä, lue lisää kohdennetusta elintapaohjauksesta.
Kohdennettu elintapaohjaus
Kohdennettua, prosessinomaista elintapaohjausta tarjotaan riskiryhmiin kuuluville tai sairauden omahoidon tukemiseksi, kun itsehoidon tuki ei riitä.
Siihen sisältyy:
Kartoitus ja keskustelu
Keskustelu toteutetaan potilaslähtöisesti ja käydään läpi aiempi elintapamuutoshistoria sekä nykytila. Elintapoja kartoitetaan esimerkiksi käyttäen neljän peruspilarin ideaa: ruoka, liikunta, uni, mielentaidot. Kartoituksessa huomioidaan elämäntilanne mukaan lukien aikaisempi paino- ja laihdutushistoria, terveydentila, lääkitys, nykyinen liikkuminen, voimavarat, uni, motivaatio, syömiskäyttäytyminen ja ruokailu.
Keskeistä on syömiseen ja painoon vaikuttavien tekijöiden selvittäminen huomioiden myös ajattelu ja tunteet. On tärkeää tunnistaa mahdollinen ahminta (BES-kysely), jotta elintapaohjaus pystytään suuntaamaan oikein.
Kun asiakkaan BMI on yli 35, tulee asiakkaalta systemaattisesti kartoittaa syömiskäyttäytyminen BES-kyselyllä, jossa myös kyselyn purkuohjeet.
BES-kysely (Mielenterveystalo.fi)
Pisteet 0–17: Ei ahmimistaipumusta
Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ruokailutottumukset ovat normaaleja eikä merkittävää ahmimistaipumusta ole. Tällöin ruokailu on useimmiten säännöllistä ja tapahtuu vain nälän yhteydessä.
Ajoittainen liiallinen syöminen on tavallista lähes kaikille ihmisille eikä se välttämättä ole merkki häiriintyneestä syömisestä. On tavallista, että silloin tällöin tulee syötyä enemmän kuin oli tarkoitus. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun on ollut pitkään nälkäinen. Tämän takia erilaiset laihdutuskuurit lisäävät yleensä ahminnan riskiä. Jos ahminta lisääntyy painonpudotuksen aikana, kannattaa riittävään energiansaantiin ja säännölliseen ruokailurytmiin kiinnittää erityistä huomiota.
Pisteet 18–26: Kohtalainen ahmimistaipumus
Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan kohtalaista.
Ahmittaessa syödään suuria ruokamääriä kerralla lyhyessä ajassa. Hallinnan tunne syömisestä katoaa, eikä syömistä pysty lopettamaan. Suurin osa syömisestä tapahtuu yleensä yksin.
Ahminta vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. Ahmintaan liittyvien syyllisyyden ja häpeän tunteiden takia avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeää löytää tasapainoisempi suhtautuminen ruokaan. Oleellista muutoksessa on laihduttamisen sijaan pyrkiä syömään säännöllisesti, terveellisesti ja riittävästi. Tässä voi auttaa Mielenterveystalon sivuston omahoito-ohjelma. Siinä opetellaan säännöllisen syömisen lisäksi suhtautumaan omaan kehoon ja syömiseen sallivammin. Lisäksi siinä pureudutaan ahminnan taustalla vaikuttaviin ajatuksiin ja tunteisiin. Asiakkaalle suositellaan Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaa. Ohjelmassa opetellaan säännöllisen syömisen lisäksi suhtautumaan omaan kehoon ja syömiseen sallivammin. Lisäksi siinä pureudutaan ahmimisen taustalla vaikuttaviin ajatuksiin ja tunteisiin.
Ahminnan omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo)
Vertaistuellista apua on saatavana Ähky vertaistukiryhmistä. ÄHKY® tarjoaa verkossa tapahtuvaa ryhmätoimintaa sekä kirjallista materiaalia hallitsemattomasta syömisestä ja ruokariippuvuudesta toipumiseen. Tutustu toimintaan lisää.
Millaista apua tarjoamme (Ähky)
Pisteet yli 27 pistettä: Vakava ahmimistaipumus
Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan vakavaa.
Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä syömishäiriöön, jota nimitetään ahmintahäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä tämän kyselyn pohjalta voi tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa on todennäköisesti hyötyä myös omatoimisesta työskentelystä syömistottumusten muuttamiseksi. Oleellista muutoksessa on laihduttamisen sijaan pyrkiä syömään säännöllisesti, terveellisesti ja riittävästi. Apuna voi käyttää yllä olevia omahoito-ohjelmia.
Tuki ja seuranta
Pohteen alueella kohdennettua elintapaohjausta tarjotaan riskiluokituksen mukaisesti. Riskiluokituksessa hyödynnetään Pohteelle luotua mallia:
Elintapojen puheeksioton kortti (PDF)
Huomioi liikuntaneuvontaan ohjautumisen osalta myös seuraavat vasta-aiheet:
Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet (Käypähoito.fi)
Kun asiakkaalla on matala terveysriski, tämän elintapaohjaus voidaan toteuttaa kunnan liikuntaneuvonnassa. Kohdennetun elintapaohjauksen korkean riskin asiakkaan tukeminen ja seuranta -vaiheen toteuttavat Pohteella siihen nimetyt elintapaohjaajat. Hyvinvointialueella elintapaohjaus toteutuu ryhmä- tai yksilömuotoisena etäpalveluna tai rajatuissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa.
- Hoidossa keskitytään elintapojen neljään tukipilariin: ruokatottumuksiin, liikkumiseen, uneen ja mielentaitoihin.
- Käytetään valmentavaa otetta ylhäältä käsin tulevan neuvonnan ja opastuksen sijaan. Elintapaohjaajan on kyseltävä ja keskusteltava arjen mahdollisuuksista ja autettava potilasta tekemään itse oivalluksia siitä, miten hän voi tukea omaa hyvinvointiaan. Kyvykkyyden ja pystyvyyden tukeminen on keskeinen osa valmennusta.
- Tavoitteena on löytää joustavat, uudenlaiset elintavat. Liian tiukat rajoitukset ovat harvoin pysyviä.
- Muutoksia voi tehdä asteittain aloittaen 1–2 muutoksesta ja kokeilla myöhemmin lisää.
- Yksilöllisten muutostavoitteiden asettaminen huomioiden mielentaidot, esimerkiksi tunteiden käsittely, arjen, ajan ja stressin hallinta, itsemyötätunto.
- Ensisijainen päämäärä ja muutoksen mittari tulisi olla elintapamuutos, ei ”kilojen tai senttien metsästys”.
- Tavoitteena on aina oltava mahdollisimman pysyvä tulos.
Ohjauksen tueksi asiakkaalle tarjotaan Terveyskylän omapolun hyvinvointia elintavoilla -digipolkua. Hoidon toteutus yksilöohjauksena on aiheellista, jos tarjolla ei ole sopivaa ryhmäohjausta tai potilaalla on terveyteen, ajankäyttöön liittyviä, psyykkisiä tai muita syitä, joiden perusteella ryhmäohjaus ei ole sopiva vaihtoehto.
Erityisosaamisen hyödyntäminen
Tarvittaessa hyödynnetään lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan, ravitsemus- tai fysioterapeuttien tai liikuntaneuvojan erityisosaamista.
Pohteen ryhmä- tai yksilöohjauksen jälkeen asiakkaan elintapamuutos jatkuu digipolun tai omahoito-ohjelman avulla. Lihavuusleikkausta tavoittelevan asiakkaan seurantakäynti sovitaan noin 6 kuukauden päähän ensiarviosta lähimpään sotekeskukseen tai sote-asemalle, jossa todennetaan painonpudotus seurantakäynnin yhteydessä.
Lihavuuden hoidossa yksilö- tai ryhmäohjauksen jälkeen suositellaan seuraavaa seurantaprotokollaa elintapaohjaajan tai hoitajan vastaanotolla 3 ensimmäisen vuoden ajan painonpudotuksesta:
- 6 kk puhelinvastaanotto laskettuna viimeisestä yksilö- tai ryhmänohjauskerrasta
- 12 kk etä/lähivastaanotto
- 18 kk puhelinvastaanotto
- 24 kk etä/lähivastaanotto
- 36 kk etä/lähivastaanotto
Jos potilaalla on muita sairauksia, jotka vaativat vuosittaista kontrollia lähivastaanotolla (esimerkiksi tyypin 2 diabetes), tulee seuranta yhdistää näihin.
Jos asiakkaalla on ensiarviokäynnin yhteydessä BES-kyselyllä todettu kohtalainen tai vaikea ahmimistaipumus, otetaan asiakas aina myös elintapaohjauksen loppukontrollikäynnille 6 kuukauden päähän ensiarviosta etävastaanotolle tai lähimpään sotekeskukseen tai sote-asemalle.
Seurannassa huomioitavaa
Seurantakäynnin aikana kartoitetaan ajankohtainen tilanne ravitsemuksen, unen ja liikunnan suhteen sekä motivoidaan potilasta jatkamaan terveellisiä elämäntapoja. lisäksi kartoitetaan potilaan kokemat haasteet ja tuetaan potilasta omien ratkaisujen löytämisessä.
Mikäli potilaan paino nousee seurannan aikana yli 30 prosenttia aktiivihoidon aikana menetetystä painosta, potilaalle tarjotaan elämäntaparyhmän uudelleen aloitusta ja/tai lääkärin vastaanottoa mahdollisten hoitojen arviointia varten.
Laboratoriokokeet: Kol, trigly, HDL, LDL, FiB4, Hba1c, fB-Gluk 2–3 vuoden välein, jos ei ole todettuja liitännäissairauksia tai lääkkeitä.