Arvotyöskentely
- Elintavat
- Pohjois-Pohjanmaa
- Alavieska
- Haapajärvi
- Haapavesi
- Hailuoto
- Ii
- Kalajoki
- Kempele
- Kärsämäki
- Kuusamo
- Liminka
- Lumijoki
- Merijärvi
- Muhos
- Nivala
- Oulainen
- Oulu
- Pudasjärvi
- Pyhäjoki
- Pyhäjärvi
- Pyhäntä
- Raahe
- Reisjärvi
- Sievi
- Siikajoki
- Siikalatva
- Taivalkoski
- Tyrnävä
- Utajärvi
- Vaala
- Ylivieska
Tämä sivu on tarkoitettu ammattilaisen työn tueksi elintapaohjaukseen
Ammattilainen auttaa asiakasta tunnistamaan tämän arvojen mukaisia tavoitteita ja laatimaan niiden pohjalta asiakkaalle toimintasuunnitelman motivoivan haastattelun menetelmällä.
Arvotyöskentelyssä on tärkeää löytää asiakkaalle tärkeät, omat asiat. Jos asiakkaan arvot eivät ole vapaasti valittuja, käyttäytymisessä ilmenee liiallista sosiaalista hyväksynnän hakua tai päämäärättömyyttä ja vanhojen tottumusten mukaan toimimista.
Arvojen mukainen käyttäytyminen on parhaimmillaan joustavaa, tilanteen mukaan muuttuvaa. Se ei ole velvollisuus tai pakko, vaan vapaa valinta.
Arvojen tarkastelun myötä painopiste siirretään siihen, miten omalla käyttäytymisellä voi:
- Askeltaa kohti merkityksellistä elämää kontrolloimatta tai pyrkimättä eroon epämiellyttävistä ajatuksista ja tunteista.
- Kannustaa sitoutumaan arvojen mukaisiin tekoihin myös havaittujen esteiden läsnä ollessa. Näitä esteitä voivat olla esimerkiksi mielihalu, väsymys, pelko, yksinäisyys, suru, arjen muutokset.
- Auttaa asiakasta tunnistamaan ja ennakoimaan mahdollisia esteitä, jotka voivat vaikeuttaa arvojen mukaan toimimista.
- Auttaa tunnistamaan arvojen vaalimiseen liittyviä seurauksia, kuten kokemuksia tekemisen palkitsevuudesta.
- Auttaa toteuttamaan pieniä arvojen mukaisia tekoja.
Ohjaa asiakasta niin, että hän alkaa kiinnittää huomiota ja tunnistaa uusia käyttäytymisvaihtoehtoja. Näin hän saa eväitä toimia monipuolisemmin suhteessa arvoihin ja tavoitteisiin.
Motivoivan tavoitteen vinkit ammattilaiselle
Yhdistä tavoitteet arvoihin. Auta asiakasta selkiyttämään, mihin arvoihin hän voi kytkeä tavoitteen ja miksi juuri tämä tavoite on hänelle tärkeä. Varmista, että asiakas asettaa tarkkaan kuvattuja tavoitteita. Silloin on helpompi arvioida tavoitteen toteutumistakin.
Auta asiakasta laatimaan realistisia tavoitteita. Pyri ottamaan huomioon voimavarat, joita hänellä on käytettävissä. Jos huomaat, ettei asiakkaan tavoite ole realistinen juuri nyt, auta häntä vaihtamaan sitä tai pilkkomaan se pienempiin osatavoitteisiin. Pohtikaa myös, onko asiakkaalla tarvittavia taitoja tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ei ole, auta häntä hankkimaan niitä tai vaihtakaa tavoitetta.
Pyydä asiakasta asettamaan tavoitteelleen aikatauluja ja pyydä häntä määrittelemään tarkasti, milloin hän ottaa ensimmäisen askelen, mitä hän tekee konkreettisesti ja miten arvioitte edistymistä.
Ohjaa asiakasta tekemään toimintasuunnitelma
”Mikä on pienin teko, jonka voisit toteuttaa ja joka veisi sinua kohti sitä, mikä on sinulle tärkeää?”
”Entä aiotko toteuttaa sen?”
Muistisääntö SMART -tavoitteet
Spesifi mahdollisimman tarkkarajainen ja konkreettinen; Mitä teet?
Mitattava voidaan seurata ja arvioida edistymistä; Mistä tiedät edistyneesi?
Aikataulutettu toteuttamista helpottaa aikatauluttaminen; Milloin teet?
Realistinen tulee olla saavutettavissa oleva; mitä sen saavuttaminen vaatii?
Tavoittelemisen arvoinen asiakkaalle merkityksellinen; Mitä tärkeää se palvelee?
Ongelmalliset tavoitteet
”Kuolleen miehen tavoitteet”
Asiat, joita kuollutkin tekisi paremmin, esimerkiksi kielteiset tavoitteet, kuten ”lopetan suklaan syönnin kokonaan” vaatii tavoitteen uudelleen muotoilua kysymällä: ”Jos lopettaisit suklaan syönnin, mitä tekisit enemmän? Mikä elämässäsi muuttuisi? Mitä tekisit eri tavoin kuin nyt?
Tunnetavoitteet
Esimerkiksi mielihalusta tai laiskuudesta eroon pääseminen. Tunteita ja ajatuksia ei voi kontrolloida. Tarkoitus ei ole päästä eroon mistään, vaan oppia toimimaan kielteistenkin ajatusten läsnä ollessa kohti itselle tärkeää. ”Jos et kamppailisi mielihalun tai laiskuuden tunteen/ajatuksen kanssa, mitä tekisit enemmän? Miten arkesi muuttuisi, mitä tekisit eri tavoin kuin nyt?”
Toisen ihmisen muuttamiseen tähtäävät tavoitteet
Tavoitteen muotoilussa olisi hyvä korostaa omaan käyttäytymiseen keskittymistä ja tunnistaa, että toisen ihmisen muuttaminen ei ole suoraan omissa käsissä. Sen sijaan omaa toimintaa voi tarkastella ja muokata niin, että se tukee omaa hyvinvointia ja voi epäsuorasti vaikuttaa toisen käyttäytymiseen.
Tavoitteena on keskittyä oman käyttäytymisen muuttamiseen ja sen vaikutusten tutkimiseen. Vaikka toisen ihmisen toimintaan ei voi suoraan vaikuttaa, omilla valinnoilla ja tavoilla toimia voi luoda muutosta vuorovaikutukseen ja tilanteisiin. Esimerkiksi harjoittelemalla jämäkkyyttä ja kieltäytymällä kohtuuttomista vaatimuksista kuten kieltäytyminen kohteliaasti, mutta päättäväisesti tilanteissa, joissa omat elintapamuutokset, kuten terveellisempi ruokavalio, liikkuminen tai lepo vaarantuisivat toisen pyynnöistä tai odotuksista.”
Käyttäytymisen aktivoinnissa voidaan asiakkaalle esittää tukikysymyksiä
- ”Mitkä asiat voivat toimia vihjeinä, jotta muistat toteuttaa valitsemiasi tekoja?”
- ”Minkä palkkion saat, jos pääset tavoitteeseesi/miten elämäsi muuttuisi?”
- ”Jos sinulla olisi enemmän aikaa itsellesi, mitä tekisit sillä?”
- ”Miten käsittelet mielen esteitä, kun ne vaikeuttavat tekemistäsi?”
- ”Pystytkö jatkamaan tavoitteen suuntaan, vaikka kohtaat vaikeuksia?”
- ”Kun tavoite tuntuu vaikeasti saavutettavalta, osaatko pilkkoa sen pienempiin osiin?”
- ”Voitko luopua tavoitteesta, jos sen saavuttaminen on mahdotonta tai vaihtamaan sen johonkin toiseen samoja arvoja palvelevaan tavoitteeseen?”
- Joka päivä on mahdollisuus tehdä arvoja näkyviksi omilla valinnoilla: ”Jos eilinen päivä olisi kuvattu videolle ja katselisimme sitä nyt yhdessä, miten arvosi näkyvät, mitä teit ja miten teit? Miten hyvin olit läsnä siinä mitä teit?”
Käyttäytymisanalyysi
Hyödynnä terveyskäyttäytymisanalyysia asiakkaan kanssa. Analyysi auttaa tunnistamaan ongelman ja sen pohjalta voidaan lähteä tunnistamaan, miksi asiakas käyttäytyy tietyllä tavalla. Mieti, missä tilanteissa ongelmallista käyttäytymistä ilmenee ja millaiset tunteet tai ajatukset siihen liittyvät.
1. Laukaisevat tekijät eli triggerit (A)
Mikä laukaisee käyttäytymisen? Milloin, missä tilanteessa ja kenen seurassa toimit näin? Mitä ajatuksia ja tunteita ja kehon tuntemuksia sinulla on? Liittyykö tilanteeseen muistoja?
2. Käyttäytyminen (B) – Mitä teet tässä tilanteessa?
Millaisia keinoja käytät selviytyäksesi hankalista tuntemuksista tai tilanteista? Toimivatko käyttämäsi keinot? Tunnistatko niiden taustalla kontrollointia vai hyväksyntää? Millaisia sääntöjä kenties noudatat tai olet tehnyt itsellesi voidaksesi paremmin?
3. Seuraukset (C)
Mitä tapahtuu käyttäytymisen jälkeen? Millaisia seurauksia mainitsemiesi strategioiden käyttämisestä on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?
Konteksti eli tilanne ympärillämme ja sisäinen maailmamme, kuten ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset, vaikuttavat vahvasti käyttäytymiseemme. Jos esimerkiksi tunnet itsesi stressaantuneeksi, saatat kokea mielihalua herkutella tai halua välttää epämiellyttäviä ajatuksia katsomalla elokuvaa. Tällöin kyseessä on välttely, joka voi antaa lyhytaikaista helpotusta, mutta saattaa pitkässä juoksussa heikentää hyvinvointia.
Miten toimiva tapa tämä käyttäytyminen on? Tukevatko sen seuraukset hyvinvointiasi? Mitä seuraa välittömästi toiminnan jälkeen ja miltä tuntuu pidemmällä aikavälillä? Psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen materiaalien kautta voi auttaa asiakasta miettimään käyttäytymistään.
Valitse yhdessä asiakkaan kanssa ongelmakäyttäytyminen keskiöön.
Pyydä asiakasta kuvaamaan konkreettisten vaiheiden avulla tapahtumaketju, joka johtaa ongelmakäyttäytymiseen. Sen jälkeen tunnistakaa ongelmakäyttäytymisen pitkän ja lyhyet aikavälin seuraukset, myönteiset ja kielteiset. Kun asiakas pitää ABC-päiväkirjaa, selviää, mikä laukaisee tiettyä käyttäytymistä (vihjeet A), ja mikä ylläpitää sitä (palkkiot C). Näin saat siis selville asiakkaan toistuvat käyttäytymismallit.
Asiakkaan kanssa on tärkeää pohtia käyttäytymisen (B) suhteen, pyrkikö hän välttelemään jotakin tunnetta, pääsemään eroon siitä tai esiintyikö tilanteessa kontrolloimisen keinoja. Tämän jälkeen asiakkaalle voi esittää sanallisesti vertaiskuvan köydenvedosta pahiksen kanssa tai hillomunkit-harjoituksen kautta. Näin voit havainnollistaa välttelyn tai kontrolloinnin toimivuutta pitkällä aikavälillä:
- Samat tunteet ja ajatukset palaavat aina takaisin.
- Niiden kanssa kamppailu kuluttaa valtavasti energiaa ja heikentää elämänlaatua.
- Ne saattavat johtaa elämän kaventumiseen riippuen kontekstista.
Keskustelua voidaan jatkaa pohtien, mitä asiakas tekee, kun huomaa jonkin hankalan tunteen ja haluaa siitä eroon, miten toimivia käytetyt keinot hallita tunnetta tai ajatusta ovat? Kuinka pitkään välitön seuraus eli helpottunut olo tai mielihyvä kestää, viikkoja, päiviä, tunteja vai sekunteja?
Katso Arto Pietikäisen klassinen vertauskuva siitä, miten voi kamppailla ahdistuksen ja huolien kanssa kuin kävisi loputonta köydenvetokisaa – jota ei voi voittaa.
Köydenveto pahiksen kanssa (Youtube.com)
Harjoitus, joka kertoo kuinka käy, kun yrittää tukahduttaa jotakin sinnikästä ajatusta löytyy Oivamieli -verkkosivulta.
Valintapiste-työkalu
Auta asiakasta kiinnostumaan oman käyttäytymisen tarkastelusta Valintapiste-työkalun avulla. ”Oletko kiinnostunut oppimaan, miten voisit helpommin valita sinulle merkityksellisiä ja tärkeitä tekoja, vaikka läsnä olisi vaikeita ajatuksia ja tunteita?”
Voit pyytää asiakasta tapaamisten välillä luokittelemaan käyttäytymistään kahteen lohkoon:
A) tekemisiin, jotka edustavat poispäin käyttäytymistä ja
B) tekemisiin, jotka edustaa kohti-suuntaa: arvojen ja tavoitteiden vaalimista.
Valintapistettä voit hyödyntää näin:
Keskiö: Tilanne, jossa olet (valintapiste). Kuka on se joka huomaa ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia? Se on itsen osa, joka huomaa omat kokemuksensa eli minä.
Oikealla puolella nähdään, kuka ja mikä on asiakkaalle tärkeää? Millaisia tavoitteita asiakkaalla on? Onko työskentelyn tavoitteista yhteinen näkemys ja ovatko ne käyttäytymistavoitteita? Kuinka toimivaa tämä käyttäytyminen on? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia sillä on? Miltä asiakkaan kohti-teot näyttävät? Mitä arvoja on kohti-tekojen takana?
Vasen alaosa: Mitä koukkuja asiakas on havainnut houkutuksena poispäin tavoitteesta. Mitkä asiat jumittavat asiakasta eniten? Millainen minä-tarina pitää asiakasta jumissa? Mitä tunteita, tuntemuksia tai muistoja asiakas välttelee? Miten sisäisiin sääntöihin sulautuminen ylläpitää välttelyä?
Vasen yläosa: Miten asiakas toimii, kun jää koukkuun ajatuksiin, tunteisiin tai toimiessaan autopilotilla? Milla tavalla asiakas yrittää välttää, kontrolloida tai paeta vaikeita sisäisiä kokemuksiaan. Kuinka toimivaa tämä käyttäytyminen on? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia tällä toiminnalla on? Helpottiko asiakkaan tunne toiminnan myötä, kauanko helpotus kesti?
Koukut eli mielihalut, ajatukset ja tunteet kuuluvat elämään. Niitä ei voi poistaa, vaan on tärkeää oppia tunnistamaan koukut, jotka pyrkivät muuttamaan käyttäytymistä eli tarttumaan niihin toiminnan tasolla. On havainnoitava, mitä koukkujen ilmaantuessa tapahtuu asiakkaan sisäisessä kokemuksessa ja huomata, kuinka tämä niihin reagoi. Tämän jälkeen on mahdollisuus harjoitella tietoista aikalisän ottoa ja valita tietoisesti reagointitapa tilanteessa.
Koukut voivat ilmetä vaikeiden ajatusten ja tunteiden muodossa, arvioina, mielihaluna saavuttaa myönteisiä tunteita, kuten rentoutuneisuutta ja hyvän olon tunnetta tai oikeassa olemisen tarpeena. Tärkein niihin liittyvä kysymys on:
Onko koukuttumisen aiheuttama käyttäytyminen haastavassa tilanteessa erilaista kuin ei-koukuttunut käyttäytyminen?
Kun asiakkaan kanssa käydään käyttäytymisen toimivuutta läpi tai tarkastellaan tavoitteen kannalta haastavaa valintapistettä, voidaan kysyä: ”Onko tuo käyttäytymistä, jonka olisit valinnut, jos tuo tunne tai ajatus ei olisi koukuttanut sinua?”