Luulin olevani omituinen, mutta sitten selvisi, että minulla onkin kehitysvamma

Aiemmin luulin olevani jotenkin omituinen, mutta sitten selvisi, että minulla onkin kehitysvamma, kertoo AIMO-hankkeen kehittäjäasiakas Tiina.

Tiina on opiskellut ammatillisen tutkinnon erityisammattioppilaitos Luovissa, mutta työelämä oli liian vaativaa. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) tutkimuksissa huomattiin, että Tiinan oppimisvaikeudet ovat selkeitä ja niitä on ollut jo peruskoulussa. Sen jälkeen Tiina ohjattiin OYS Konstiin tarkempiin tutkimuksiin. Siellä hän kävi AIMO-hankkeen kehitysvammaselvittelyissä, joissa hänellä todettiin lieväasteinen kehitysvamma.

Kehitysvammaselvittelyihin pääsyä Tiina joutui odottamaan kaksi vuotta. Tämän ajan hän kertoo olleen tuskastuttavaa. Epävarmuus mahdollisesta kehitysvammadiagnoosista ja eläkkeen saamisesta mietityttivät. Tiina toivoo, etteivät muut joutuisi odottamaan tutkimuksiin pääsyä yhtä kauaa.

Tiinalle kehitysvamma-diagnoosi oli helpotus. Tiina kertoo, että on aina tiennyt, ettei ole ihan tavanomainen. Aikuisiällä saatu kehitysvammadiagnoosi auttoi tuntemaan itseään paremmin ja huomaamaan, ettei oppimisen vaikeus ollut kiinni laiskuudesta tai huonosta motivaatiosta. Lisäksi Tiina sai diagnoosin asettamisen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeen. Se helpotti huolta taloudellisesta tilanteesta. Samalla loppuivat paineet siirtyä kokoaikaiseen ansiotyöhön, minkä Tiina jo tiesi olevan itselleen kohtuuttoman vaikeaa.

AIMO-hanke eli Aikuisten työ- ja toimintakyvyn arvioinnin monialainen asiakaspolku -projekti keskittyy niihin aikuisiin, jotka on ohjattu OYS Konstiin kehitysvammaepäilyn vuoksi. Viimeisten kymmenen vuoden aikana OYS Konstiin on ohjattu yhä enemmän aikuisia, joilla epäillään kehitysvammaa. Näitä aikuisia on niin paljon, että he joutuvat odottamaan kehitysvammaselvittelyihin pääsyä todella pitkään, jopa vuosia. Tämä tuo epävarmuutta ja huolta asiakkaille, mutta kuormittaa myös palvelujärjestelmää, jossa asiakas voi olla väärässä palvelussa. Esimerkiksi työkyvytön asiakas voi olla työnhakijana tai kuntoutuksen tavoitteet voivat olla epärealistisia.

AIMO-hankkeessa tehdään asiakkaille tarvittavat kehitysvammaselvittelyt, joiden pohjalta voidaan tehdä asianmukainen diagnoosi ja tarvittavat jatkosuositukset. Samalla kehitetään monialaista toimintamallia, jonka avulla asiakkaiden kehitysvammaselvittelyt toteutuisivat ilman turhaa odottelua ja heidän palvelunsa toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiina on mukana AIMO-hankkeessa kehittäjäasiakkaana. Hän on mukana miettimässä keinoja tutkimuksiin pääsyn nopeuttamiseksi ja kertomassa, miltä tilanteet asiakkaan näkökulmasta tuntuvat.

AIMO-hanke on osa RRP2-hankekokonaisuutta. RRP2-hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelman jatkumoa, jolla pyritään tukemaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.