Asukastilaisuuksien kysymyksiä ja vastauksia

Onko asukkaiden korvaavilla säästöehdotuksilla Pohteen nettisivuilla mitään merkitystä vai onko tarkoitus vain nuijia läpi virkamiestyönä valmistellut säästöt riippumatta asukkaiden mielipiteistä?

Ehdottomasti asukkaiden vastaamilla säästöehdotuksilla on merkitystä. Joukko asiantuntijoita käy niitä läpi ja analysoi tuloksia, jotka esitellään päättäjille. Vastaaja Marjo Riitta Tervonen, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö.

Nyt julkaistuilla ehdotuksilla ei saada koko säästötarvetta kasaan. Tarvitaan vielä muutakin. Myös siihen haetaan työntekijöiden ja alueen asukkaiden esityksiä. Auttakaa meitä ja kertokaa hyviä säästöesityksiä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

Onko kyselyssä ollut avoimia kysymyksiä vai miten vastausvaihtoehdot on luotu? Onko valtuutetuilla ollut mahdollisuus vaikuttaa vastausvaihtoehtoihin?

Kyselyssä on kaksi kysymystä, joista molempiin on voinut vastata avoimella vastauksella. Vastaaja Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja.

Eilen saamani tiedon mukaan Pohteelle tullut yli 4000 palautetta tulevista päätöksistä. Kysyn kuka nämä kaikki palautteet käsittelee, lukee ja esittelee eteenpäin näin lyhyellä aikataululla? Tarvitsee useamman henkilön, että kaikki tulee kuulluiksi.

Joukko asiantuntijoita käy palautteita läpi ja tekee niistä analyysia. Vastaaja Marjo Riitta Tervonen, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö.

Hyväksyykö valtuusto lopulliset päätökset vai kuka sen tekee?

Valtuusto hyväksyy suunnitelman. Lopulliset päätökset tehdään hallintosäännön mukaisesti pääosin viranhaltijapäätöksillä, poliittisten toimielinten ohjauksessa. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Ovatko hyvinvointialueet tehneet hallitukselle yhdessä kannanottoa edellisen hallituksen laatiman hyvinvointilain muuttamiseksi järkevämmäksi, jotta tämä talouden tasapainottaminen saisi lisäaikaa?

Kyllä ovat. Vastaaja Ilkka Luoma, hyvinvointialuejohtaja.

Kuinka paljon uuden sairaalarakennuksen loppuun rakentaminen ja laitehankinnat vielä tarvitsevat lisälainanottoa?

Lainanottovaltuuden tarpeesta 21,5 miljoonaa euroa liittyy uuden sairaalan rakennusinvestoinneista sellaisiin hankkeisiin, joihin on jo olemassa oleva lainanottovaltuus (A-, B-, ja F-rakennus). Korotustarve liittyy vuodelta 2022 tuleville vuosille siirtyneisiin investointimenoihin, joihin ei ole olemassa olevaa lainanottovaltuutta.

Uuden sairaalan arvioitu kone- ja laiteinvestointien sekä ICT-investointien kokonaismäärä koko hankekaudella on 31,6 miljoonaa enemmän kuin se, mitä vuonna 2023 on myönnetty lainanottovaltuutta. Tälle summalle haetaan lainanottovaltuutta koko hankekaudelle. Vastaaja Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja.

Pitäisikö uusi sairaala jättää rakentamatta, jotta talouden tasapainottamista ei tarvitse kiirehtiä?

Uuden sairaalan C-talo tarvitsee uutta lainanottovaltuutta. Vaikka sitä ei rakennettaisikaan, niin talous on lain mukaan tasapainotettava vuoden 2026 loppuun mennessä, ja nämä tasapainotustoimet tarvitaan joka tapauksessa. Vastaaja Päivi Laurila, toimialuejohtaja, OYS Sairaalapalvelut ja ensihoito.

Miksi uuden sairaalan rakentaminen on alun perin Pohteen rahoituksella, eikö muulla valtion rahoituksella ole ollut mahdollista?

Rakennusinvestointeihin ei ole erillisrahoitusta. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Kuinka paljon Pohteen budjetista on OYS toiminta euroina ja prosentteina? Kuinka paljon OYS osuus on 130 miljoonan euron säästöistä?

OYS Sairaalapalveluiden ja ensihoidon toimialueen toimintamenot ovat tämän vuoden talousarviossa noin 498 miljoonaa (24,7 %). Kun mukaan huomioidaan toimialueelle kohdentuvat vyörytykset ja muut sisäiset menot, budjetti on noin 715 miljoonaa euroa. Toimialueelle kohdentuu merkittävä tasapainotustavoite, joka liittyy muun muassa rakenteiden ja toimintamallien uudistamiseen sekä uuden sairaalan tuottavuustavoitteisiin Pohteella. Vastaaja Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja.

Onko Pohteen hallinnon rakennetta tarkasteltu riittävästi? Onko turhat kokoukset karsittu pois? Onhan etäkokoukset käytössä, jotta saadaan matkakuluja pois? Onhan kokoustarjoilut maksullisia osallistujille?

Pohteen johto-, päällikkö- ja asiantuntijatehtävistä vähennettiin alkuvuonna yt-neuvotteluissa ja vapaaehtoisesti lähti yhteensä noin 160 henkilöä. Kokouksia pidetään runsaasti etäkokouksina. Vain luottamushenkilöiden kokouksissa on maksuttomat kokoustarjoilut. Ohjelmassa on sopeutusehdotuksia myös poliittiseen järjestelmään. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

160 henkilöä lähti yt-neuvotteluissa? Moniko heistä on palkattu muuhun tehtävään Pohteella? Paljonko palkkasäästöä tuli?

Osa siirtyi avoimena oleviin palvelutuotannon tehtäviin. Koko prosessin arvioitu säästö oli noin 16 miljoonaa euroa. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Milloin Pohteen kokoukset ym. miitingit aletaan järjestää pelkästään etäyhteyksillä tämän digitalisaation aikakaudella?

Iso osa Pohteen kokouksista järjestetään jo Teams-yhteydellä. Aina välillä tarvitaan myös lähikokouksia. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Miten henkilöstön hyvinvoinnista on tarkoitus huolehtia? Nyt jo sijaisten ottokieltoa ja korona-aika alkaa olla pahimmillaan ja influenssakausi on vasta tulossa työntekijät väsyvät ja uupuvat ja jopa nekin sairastuvat, miten Pohde aikoo tukea henkilöstön jaksamista?

Tavoitteena on saada muutokset toteutettua ripeästi, jotta voitaisiin päästä niin sanottuun normaalin toiminnan tilanteeseen. Pyrkimys on saada palvelurakenne vastaamaan rahoitusta ja henkilöstön saatavuutta niin, että tuleviin palveluyksiköihin voidaan turvata riittävä henkilöstö.
Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Aiotteko näinä aikoina lakkauttaa toivottavasti kaikki Pohteen henkilöstön juhlat, tarjoilut ja huomionosoitukset muutoin kuin itsekustanteisena?

Henkilöstön merkkipäivien ja vastaavat muistamiset ovat Pohteella hyvin vaatimattomat, eivätkä ne ole mukana talouden tasapainottamisehdotuksissa. Merkkipäivämuistamisten periaatteet hyväksyy Pohteen henkilöstöjaosto. Henkilöstön Smartum-edun vuosittaista rahamäärää ehdotetaan puolitettavaksi. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Mikä oli vuonna 2022 hyvinvointialueen kuntien ja kuntayhtymien sote- ja pelastuspalveluiden yhteenlaskettu tilinpäätös? Millä rahalla siis alueen kunnat tuottivat palvelut viime vuonna ja miten kokonaiskustannukset vertautuvat tämän vuoden rahoitukseen?

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketut soten ja pelastustoimen nettomenot (hyvinvointialueelle siirtyvältä osin) olivat vuonna 2022 yhteensä noin 1,63 miljardia euroa. Nämä siirtyvät kustannukset toimivat pohjana tämän vuoden valtion rahoitukselle. Vastaaja Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja.

Onko mahdoton ajatus hieman nostaa hoitomaksujen omavastuuosuutta huomioiden sosiaaliset perusteet? Uskoisin, että pääosin jokaisella olisi mahdollista ja tahtoa maksaa omaan terveydenhoitoon liittyviä maksuja vs. yksityinen terveydenhoito.

Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat lainmukaisten enimmäismäärien mukaiset. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Onko leikkauksille tehty minkäänlaista arviota, miten paljon kustannuksia tulee parin kolmen vuoden päästä, kun palvelut heikkenee näin paljon? Esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan alasajo tuo säästöä 4,5 miljoonaa, mutta paljonko sulkemisesta aiheutuu kuluja muualle? Villi veikkaukseni on, ettei säästöjä oikeasti synny ollenkaan.

4,5 miljoonaa euroa koostuu erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen ja sisätautien, anestesian ja kirurgian päivystysten lakkaamisesta sekä 36 osastopaikan henkilöstökulusta. Todellisuudessa säästöä tulee enemmän, kun huomioidaan tukipalveluiden kuluja mukaan. Säästö ei ole ainua ajuri, vaan osaajien, nimenomaan, lääkärityövoiman puuttuminen. Vastaaja Päivi Laurila, toimialuejohtaja, OYS Sairaalapalvelut ja ensihoito.

Päivystysten lopettaminen Raahessa ja Oulaisissa on varsinainen palvelujen huonontaminen ja potilasturvallisuuden vaarantaminen.

Raahessa on suunnitelman mukaan harkittavana vain yöajan päivystyksen lakkaaminen, Oulaskankaalla jatkuisi perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, ei siis ole suunniteltu päivystysten lopettamista kokonaan missään vaiheessa. Vastaaja Päivi Laurila, toimialuejohtaja.

Onko talouden tasapainottamiseen liittyen tehty riskien arviointi? Miten vaikuttaa esimerkiksi potilasturvallisuuteen? Miten Pohteessa on viety eteenpäin potilasturvallisuuden ja laadun kehittämistä? Onko nämä toimenpiteet nähtävillä jossain?

Asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä laatutyötä tehdään monella eri tasolla. Suurelta osin kyseessä on aiempina vuosina tehdyn hyvän työn jatkuminen yksiköissä. Vastaaja Terhi Nevala, johtajaylilääkäri.

Tälläkään hetkellä ei hoitotakuu toteudu Pohteella. Miten korjaatte tilanteen vallankin, jos vastaanottopaikkoja vähennetään entisestään?

Hoitoon pääsyä parannetaan digitaalisen sote-keskuksen laajentamisella, hoidon jatkuvuusmallin laajentamisella sekä erilaisilla kehittämistoimenpiteillä. Konkreettinen nopea apu tähän on ollut jononpurku, mitä on tehty iltaisin ja lauantaisin. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Mihin lääketieteelliseen tietoon perustuu se, että akuuttihoitopaikkojen määrää voi vähentää ja missä potilaat on tarkoitus hoitaa?

Meillä on vuosia ollut sellainen tilanne, että iso osa potilaita on hoidossa epätarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa. Esimerkki: erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla on ollut potilaita, jotka ovat odottaneet pääsyä akuuttiosastolle. Ja akuuttiosastolla on ollut potilaita, jotka ovat odottaneet paikkaa esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon paikkaan tai tuettuun kotihoitoon. Olennaista on varmistaa se, että potilaat hoidetaan oikeatasoisilla hoitopaikoilla. Tutkittua tietoa on esimerkiksi geriatrian erikoisalalta siitä, että pitkäaikainen vuodeosastohoito voi heikentää ikäihmisten toimintakykyä. Hoitojaksot vuodeosastolla pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä ja satsataan kotiin annettaviin palveluihin. Vastaaja Terhi Nevala, johtajaylilääkäri.

Voisiko säästöjä ajatella saatavan muuttamalla organisaation toimintatapoja esimerkiksi siirtymällä omalääkärimalliin ja kehittämällä lääkäri-hoitaja-sihteeri tiimejä. Tällöin ammattilaisten työ tehostuu ja he voisivat tehdä osaamista vastaavaan työtään. Tällä ennaltaehkäistäisiin kalliin erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämä on Keski-Euroopassa hyvin toimiva palvelumalli. Kustannustehokaskin.

Hoitosuhde, hoidon jatkuvuus ja hoitoketjujen varmuus ovat olennaisia osia monien sairauksien hoidossa ja ovat myös kustannustehokkaita, kun ammattilaiset tuntevat potilaansa – digivastaanotto toimii ”ketterästi” terveysneuvonnassa.

Tällaiselle kehittämiselle on todella tarvetta. Lisäksi tarvitaan kuitenkin rakennemuutos, jotta henkilöstö riittää ja talous tasapainottuu riittävästi. Ehdottomasti hoidon jatkuvuutta on kehitettävä ja toimintamalli on otettava koko alueella käyttöön. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Kiitos ehdotuksesta. Hoidon jatkuvuus (= omalääkärimalli 2.0) on erittäin tärkeä asia ja siitä on Pohteella jo hyviä kokemuksia. Mallia laajennetaan koko Pohteelle. Vastaaja Terhi Nevala, johtajaylilääkäri.

Minkälaiset vaikutusten arvioinnit nyt suunniteltuihin talouden tasapainottamisen toimenpiteisiin on tehty?

Valtuustolle esitettävään ohjelmaan sisältyy alustava vaikutusten arviointi. Toimenpidekohtaisesti tehdään tarkemmat arvioinnit ennen lopullisia päätöksiä. Valtuusto hyväksyy siis suunnitelman, lopulliset päätökset tehdään erikseen myöhemmin. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Valtuustolle esitettävään, päätettävään tasapainottamisohjelmaan liitetään alustavat vaikutusten arvioinnit. Tulevatko ne julkisiksi ja ovatko kenties jo jossain tarkasteltavissa? Huolena varmasti monilla on, onko näiden nyt esillä olevien toimenpiteiden toimeenpanon jälkeen turvallista ja terveellistä asua missä tahansa hyvinvointialueella, myös kauempana maakunnan keskuksesta.

Valtuustolle menevä ehdotus tulee olemaan julkinen, mutta se on vielä valmisteilla. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Toimiiko muutkin alueet niin, ettei laittomia päätöksiä tehdä, sillä Pohteen suunnitelma on kovinkin kunnianhimoinen? Eikö siitä voi tinkiä?

Sama tilanne on muillakin hyvinvointialueilla. Useat hyvinvointialueet ovat jo tekemässä samoja toimenpiteitä ja loputkin havahtumassa tilanteeseen. Vastaaja Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja.

Kaikkia keskeisiä, asiakkaisiin vaikuttavia toimia ollaan muuttamassa. Vastuu heitetään aluevaltuustolle. Pitäisikö kehittämiseen ottaa mukaan myös asiakas? Esimerkiksi digipalveluita eivät osaa ihmiset käyttää. Digisyrjäytyminen on ihan oikea ongelma. Myös nuorilla. Ikäihmisistä puhumattakaan. Nämä ihmiset jää heitteille.

Kaikkia palveluja ei voida muuttaa digipalveluiksi, mutta ikäihmisten palvelujen osalta digipalveluita tulee myös lisätä. Samalla tulee huolehtia, että lähipalveluita on myös saatavilla. Pohteen tulee myös omalta osaltaan lisätä ikäihmisten digivalmiuksia. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Perhepalveluiden osalta esitetään myöntökriteereiden huomattavaa tiukentamista. Eli ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluita ollaan leikkaamassa, mikä aiheuttanee tulevaisuudessa raskaiden palveluiden huomattavaa lisääntymistä. Onko tähän tehty vaikutusten arviointia taloudenkaan osalta?

Palveluita ollaan esityksessä kohdentamassa vaikuttaviin, näyttöön perustuviin palveluihin ja oman tuotannon vahvistamiseen pyritään myös. Vastaaja Leena Mämmi-Laukka, toimialuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, OYS Psykiatria.

Yhdessä määrittelemämme arvot ohjaavat toimintaamme, päätöksentekoamme ja kehittämistyötämme (Pohde strategia 2023) Millä tavalla Pohteen arvot näkyvät tässä talouden tasapainottamissuunnitelmassa?

Pohteen hyvinvointialuestrategiassa määritellyt arvot ovat: näemme ihmisen, kohtaamme ammattitaidolla, edelläkävijänä vaikuttavuudessa. Tavoitteena on uudistaa rakenteita ja toimintamalleja siten, että Pohteen asukkaille ja muille yhteistyötahoille voidaan turvata vaikuttavat palvelut riittävän ja ammattitaitoisen henkilön avulla ja samalla varmistaa, että talous saadaan kestävälle pohjalle. Vastaaja Anu Vuorinen, strategia- ja talousjohtaja.

Millaisia heikennyksiä tulee oululaisten palveluihin? Vai kohdistuvatko kaikki toimenpiteet muualle kuin Ouluun ja Oulun lähikuntiin? Miksi palveluita ei heikennetä Oulussa, jossa on toimiva yksityinen sektori? Mitä konkreettista tapahtuu Oulussa?

Monet muutokset koskevat koko aluetta, myös Oulua. Esimerkiksi ikäihmisten palvelurakenteen muutos koskee kaikkia. Jo tänä vuonna on tehty isoja muutoksia kaupunginsairaalaan. Sote-keskuksista esitetään viranhaltijaesityksessä lakkautettavaksi Oulunsalon ja Yli-Iin sote-keskukset.
Vastaajat Jouko Luukkonen, konsernipalvelujen johtaja ja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Niin ikään pelastustoimen palvelutuotannon taso heikkenee myös Oulussa ja sen lähialueilla, kun alueen paloasemat ovat pienemmällä henkilöstömäärällä miehitettyinä jatkossa, esimerkiksi Ruskonselän paloaseman henkilöstövahvuus puolittuu. Vastaaja Petteri Jokelainen, pelastusjohtaja.

Talouden tasapainottamisen suunnitelma oli hyvin Oulu-keskeinen. Onko tarkasteltu todellisia säästöjä, mitä Oulu-keskeisyys tuo? Mihin aiotaan suljettujen osastojen potilaat kuljettaa? Nytkin siirretään jo Kalajoelta Kuusamoon osastopaikoille. Onko tämmöinen inhimillistä? Tuoko se todellisia säästöjä? Vai tuoko se todellisuudessa lisää logistiikkakuluja ja ambulanssityhjiöitä?

Onko järkevää sulkea, jos ei ole toimivaa korvaavaa järjestelmää? Miksi suljetaan maaseudulta, eikä Oulusta missä on enemmän palveluita saatavilla.

Suljettavien yksiköiden tilalle on suunnitelmaa olemassa. Esimerkiksi akuuttiosastojen osalta kotisairaala ja arviointi- ja kuntoutusyksikkö korvaavat osastohoitoa. Sote-yksiköiden osalta palvelu tuotetaan lähialueelta. Akuuttiosastopaikkojen lakkauttamisen osalle on panostettu kotiin annettaviin palveluihin esimerkiksi kotisairaalaan, etälääketieteen tuen keskukseen sekä arviointi- ja kuntoutusyksikköön. Nämä toiminnot eivät ole vielä täysimääräisesti käytössä. Osastopaikkoja on jouduttu sulkemaan nopeammin kuin satsauksia on toteutettu. Satsaukset pitää saada toimintaan. Noin 90 % osastohoidossa olevista on hoidettu lähimmällä akuuttiosastolla. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Ollaanko suunnitelman mukaan lakkauttamassa Kuusamon akuuttiosasto? Kysyin siksi Kuusamon akuuttiosastosta, koska sitä ei näy luonnoksessa (sivu 17).

Kuusamon osastoa ei olla lakkauttamassa. Kuusamon osasto kuuluu yleislääketiede-geriatrian palveluihin OYS Sairaalapalveluissa. Vastaaja Päivi Laurila, toimialuejohtaja.

Miten Vaalan aikuiset saavat kiireetöntä hammashoitoa tulevaisuudessa suunnitelmien mukaan?

Vaalan suun terveydenhuoltoa tässä suunnitelmassa esitetään liikkuvaksi palveluksi. Eli suun terveydenhuolto toimitetaan joko konttiratkaisuna tai muulla tavalla. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Miten aiotaan varautua siihen, että raahelaisten ikärakenne painottuu ikäihmisiin ja päivystysluonteisen hoidon tarve ei varmasti ainakaan vähene. Samoin alueella sijaitsee tehdas, jossa tuotanto pyörii 24/7 ja onnettomuuksien sattuessa loukkaantuneita voi olla lukuisia? Lisätäänkö ambulansseja vai miten turvataan riittävän nopea hoitoon pääsy?

Öisin Raahessa on keskimäärin käynyt 5–6 potilasta päivystyksessä, toki vaihtelua on, onnettomuuspotilaat pitää kuljettaa suoraan lopulliseen hoitopaikkaan. Vastaaja Päivi Laurila, toimialuejohtaja.

Minne kaikkialle arviointi- ja kuntoutusyksiköitä Rannikon alueelle on tulossa?

Arviointi- ja kuntoutusyksikköpaikkoja tulee olemaan Kalajoella, Pyhäjoella ja Raahessa. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Ensin lakkautettiin Vaalan akuuttiosasto. Nyt ollaan lakkauttamassa Utajärven akuuttiosasto, mikä on uusi rakennus ja työntekijöitä on saatavilla. Mitä järkeä on lakkauttaa toimivat vierekkäiset osastot. Ei se ainakaan säästöjä tuo.

Joudumme tavoittelemaan kustannustehokkaita osastokokonaisuuksia (40–50 paikkaa). Pieni yksikkö, kuten Utajärven 15 paikkaa on kalliimpi ylläpidettävä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Esitetty on, että Utajärven vuodeosasto lakkautetaan jo ensi vuonna. En ymmärrä, että miksi pari vuotta vanhaa rakennusta lakkautetaan. Utajärven vuodeosasto on tuottanut Oulunkaaren aikana tuloja sairaanhoitopiirille ja myös näin on käynyt Pohteen aikanakin. Käyttöaste vuodeosastolla on erittäin hyvä.

Vuodeosaston paikkoja ei ole osoitettu lisättäväksi. Vaalasta on lopetettu tänä vuonna vuodeosasto. Mihin mahtuu vuodeosaston asiakkaat? Muhokselle ei mahdu. Vai saako enää kaikki halukkaat palveluita? Hoidon aloitus viivästyy, jolloin pienikin vaivan hintalappu kasvaa suureksi. Tätäkö halutaan?

Utajärven osaston lakkauttamisella ei kyseessä olevaa rakennusta olla lakkauttamassa. Aluehallituksen päätöksen (14.6.2023) mukaista sotekeskuksien tilojen tiivistämistä 20 prosentilla suunnitellaan. Sote-palveluita on tarkoitus saada sijoitettua saman katon alle muista tiloista. Hoidon tarpeessa olevat hoidetaan ja akuuttiosaston potilaita hoidetaan jatkossa myös kotisairaalassa ja arviointi- ja kuntoutusyksikössä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Mitä tapahtui arvioinnissa Ritaharjun sekä Rajakylän hyvinvointipisteille?

Nämä pisteet eivät ole tässä arvioinnissa. Neuvolapalveluita järjestetään tarpeen mukaan lähipalveluina, esimerkiksi liikkuvina palveluina kouluille ja päiväkoteihin. Nämä ovat esityksiä, joista ei ole vielä päätöksiä. Vastaaja Leena Mämmi-Laukka, toimialuejohtaja.

Harkitsette kipupoliklinikan sulkemista, miten takaatte kipupotilaiden asianmukaisen hoidon, jos klinikka suljetaan ja asiakkaat siirtyvät perusterveydenhoitoon, koska lääkitykset ovat erikoislääkäreiden suunnittelemia ja kyseisiä vahvoja lääkkeitä ei edes yleislääkäreiltä yleensä määrätä? Lisäksi sairaudet ovat usein erikoisosaamista vaativaa hoitavalta taholta, mitä hyvinvointikeskuksista ei löydy yleislääkäreiltä.

Kivunhoitoyksikön toiminnan jatkaminen on harkinnassa, vaihtoehtoisia kustannuksia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia selvitellään ja päätökset tehdään vasta kun perusteellisesti selvitetty kokonaiskuva on tiedossa. Vastaaja Kai Sundqvist, toimialuejohtaja, kuntoutus.

Kysyin Päivi Peltokorvelta, voisinko saada tarkat laskelmat siitä, mistä ja miten paljon säästöjä tulee sulkemalla Siikajoenkylän ja Lumijoen terveysasemat. Hän vastasi, että vaikutusten arviointeja tarkennetaan suunnitelmien edetessä. Eli tästä voi päätellä, että minkäänlaisia laskelmia ei ole edes tehty eikä olemassa. Siikajoenkylän terveysasemaa ollaan oltu sulkemassa niin usein, että muutama vuosi sitten siitä tehtiin erittäin tarkat laskelmat, mitä se säästö tuo ja sen sulkemisen vuosittaiset säästöt olivat 10 700 euroa. Siis vuodessa. Siinä on kaikki kiinteistökulut, sähkö, vuokra ym. Henkilöstöstä ei tule säästöä, koska ihmisethän eivät parane sillä, että palvelut lakkautetaan. Kysynkin, mistä löytyy tarkat laskelmat mitä tuo esimerkiksi Lumijoen ja Siikajoen terveysasemien sulkeminen? Onko niitä edes tutkittu? Lumijoellakin on uusi hieno terveysasema vieressä, mutta siihen ei päästä muuttamaan, vaan henkilökunta joutuu olemaan sisäilmaongelmaisessa talossa, vaikka uusi on vieressä ja siitä Pohde maksaa vuokraa koko ajan. Onko tarkoitus avata missään vaiheessa Lumijoen terveysasemaa?

Taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena huomioiden muun muassa henkilöstöön, tiloihin ja tukipalveluihin liittyvä säästöpotentiaali. Vaikutusten arviointia työstetään koko ajan. Yksi merkittävä ajuri sote-keskusten lakkauttamiseen on henkilöstön riittävyys. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Koillismaalla esitetään vähennettäväksi niin kotihoidon, tehostetun palveluasumisen kuin yhteisöllisen asumisenkin paikkoja. Jääkö vanhukset siis hoitamatta?

Koillismaalle on lisätty kotiin annettavia palveluja kuten kotikuntoutusta, etäkotihoitoa, kotisairaalaa, kotiin annettavien palvelujen Kotas-keskuksen ja etälääketieteellisen tuen keskuksen toimintaa. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Säilyttäkää lapsiperheiden palvelut sekä labrat myös syrjäseuduilla, ei kotiäitit voi lähteä 60 km ajamaan neuvolaan, kuten Yli-Iissä tulee käymään.
Neuvolapalveluita pyritään tuottamaan lähipalveluna, esimerkiksi liikkuvana tai jalkautuvana. Vastaaja Leena Mämmi-Laukka, toimialuejohtaja.

Mikä Luukkosen mainitsema uudistuksen etu alkaa näkyä tulevaisuudessa tavalliselle kansalaiselle esimerkiksi Siikajoenkylällä, jos ensivastettakin tuottava palokunta (pienikuluinen) lopetetaan? Mikä uudistus voi lähipalolaitoksen nopean toiminnan korvata?

Pelastustoimen näkökulmasta paloasemaverkoston harventamista täytyy edelleen tutkia lisää. Perusajatus on, että lakien vaatimaan minimitasoon yletetään muilta asemilta, Siikajoella ensisijaisesti Raahen paloasemalta. Vastaaja Petteri Jokelainen, pelastusjohtaja.

Siikajoen kylältä ollaan myös paloasema lakkauttamassa. Näin kun itse asun täällä ja täällä on suuria yrityksiä, muun muassa Suomen suurimmat karjatilat, sikatilat, kehitysvammaisten laitos: miten te turvaatte, että tulipalon sattuessa me saamme takuuvarmasti lakisääteisessä ajassa tänne apua? Siikajoenkylän ensivasteyksikkö ja myöskin sammutusyksiköt ovat olleet aina huomattavasti ennen paikalla kuin kymmenien kilometrien päästä tulevat paloautot. Moni rakennus olisi palanut maan tasalle ilman Siikajoenkylän paloasemaa ja niiden aktiiveja ja moni olisi menettänyt henkensäkin ilman heitä.

Kiitos kysymyksestä! Siikajoella on korkeimmillaan riskiluokkaa 3 olevia riskiruutuja, joihin on lain mukaan 1. pelastusyksikön ehdittävä 20 minuutissa 50 %:ssa tapauksista. Tähän yletetään ensisijaisesti Raahen paloasemalta. Lisäksi Siikajoella keskimäärin tehtävälle on ollut lähtijöitä 2,5 / tehtävä, joten suuremmissa tehtävissä muiden asemien tuki on nykyiselläänkin tarpeen. Vastaaja Petteri Jokelainen, pelastusjohtaja.

Vanhusten yhteisöllistä asumista on vaikea lisätä, koska ei ole siihen soveltuvia tiloja. Muistisairaiden hoitaminen kotiin, on käytännössä mahdotonta sairauden edetessä – heidän osaltaan on suurin huoli, jäävätkö he heitteille? Muistisairaiden määrä on lisääntymässä ja hoitopaikkoja vähennetään maakunnassa, tämä yhtälö ei toimi.

Muistisairailla on myös oikeus asua turvallisesti kotona, siksi kotiin annettavia palveluita ja yhteisöllistä asumista on pystyttävä lisäämään. Muistisairauksien hoito kehittyy koko ajan ja mahdollistaa myös kotona asumista. Pohteella tulee edelleenkin olemaan noin 2600 ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitopaikkaa. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Ette kertoneet konkreettisia toimia lakkautettavien sotekeskusten tilalle. Eikä ajatuksenne ole ollut korvata liikkuvilla palveluilla.

Tässä esityksessä osa yksiköistä lakkautuisi täysin, yhteensä 7 yksikköä ja näiden lisäksi 5 muuttuisi liikkuvaksi. Lakkautuvien yksikköjen osalta palvelut tuotetaan lähialueelta. Digitaaliset palvelut toimivat koko alueella ensi vuoden loppuun mennessä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Mikä tehostetun palveluasumisen yksikkö Oulussa on tarkoitus lakkauttaa

Tässä valmistelun vaiheessa ei ole ehdotusta lakkautettavista yksiköistä Oulussa tai muillakaan alueilla. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Kuka se sitä sairasta, lähes sokeaa mummoa tuolla 35 km päässä kuntakeskuksesta hoitaa, kun mennään nyt tähän kotisairaalahoitoon. Sekö muistisairas pappa, joka hänen kanssaan asuu vai? Kuka heille ruoan laittaa, kun he siellä kahden aikaansa viettävät. Ajaako sairaanhoitaja 3-4 kertaa päivässä keskustasta heitä hoitamassa, saavatko he kotiinsa muutoinkin tarvittavan kotiavun Pohteen järjestämänä. Kunnastamme Taivalkoskella lakkautettiin akuuttiosasto ja osa vanhuksista jää nyt heitteille.

Kotiin annettavia palveluita on lisätty. Palveluvalikoimassa on muun muassa kotiin kuljetettava ateriapalvelu, 24/7 kotihoitopalvelu. Kenenkään ikäihmisen pitkäaikaishoidon hoitopaikka ei ole akuuttiosasto, vaan kodinomainen hoito omassa kodissa, yhteisöllisessä asumisessa tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Voiko palvelutalossa asuva dementikko menettää paikkansa säästöjen vuoksi?

Jokaisen asiakkaan palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti ja huolehditaan oikeasta hoitopaikasta jatkossakin. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Koska palvelun tarve ei missään kohti, missään palvelussa ole vähentymässä, niin lakisääteisiä, inhimillisiä palveluita ei näiden säästöjen jälkeen pystytä enää turvaamaan. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan kohdalla tilanne on jo nyt epäinhimillinen.

Saadulla rahoituksella pystytään turvaamaan ikäihmisten palvelujen osalta lakisääteiset palvelut. Ympärivuorokautisen palvelun osalta hoitotakuu toteutuu Pohteen alueella. Vastaaja Mervi Koski, toimialuejohtaja.

Kysymys Päivi Peltokorvelle: eli toimivia terveysasemia, joissa on tällä hetkellä riittävä henkilöstö, lakkautetaan, jotta henkilöstöä saadaan sinne missä sitä ei ole ja missä se homma ei toimi?

Asiakkaiden palvelutarvetta, väestöä, palveluiden peittävyyttä ja henkilöstön riittävyyttä on arvioitu. Viranhaltijoita sitoo aluehallituksen 14.6.2023 tehty päätös, jossa sotekeskuksen tilatehokkuutta parannetaan 20 %. Tämä päätös edellyttää toimintojen tiivistämistä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Tuleeko labra Yli-Iihin?
Tässä esitysluonnoksessa sote-keskus lakkautuisi Yli-Iissä ja näin ollen ei tulisi. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Milloin voin hoitaa asiani etävastaanotolla Oulun kaupungissa?
Oulun alue on siirtymässä seuraavaksi digitaalisen sote-keskuksen piiriin. Aikatauluarvio on helmi-maaliskuu. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Mitä tarkoittaa tämä lause ”yllättävän suuri osa ongelmista voidaan hoitaa digitaalisesti”? Onko tutkittua tietoa?

Digitaalisten palveluiden käyttöä ja vaikuttavuutta on tutkittu sekä Suomessa että muissa maissa. Esimerkiksi hakemalla ”Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa” löytyy raportti. Julkinen palvelu on aiemman järjestämisvastuun pirstaleisuuden vuoksi selvästi terveyspalveluyrityksiä jäljessä digipalveluiden kehittämisessä esimerkiksi mobiilisovellusten osalta. Pohteella käytössä oleva palvelu on löydetty ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet nopeasti. Vastaaja Jaakko Niinimäki, toimialuejohtaja.

Reuna-alueiden perusterveydenhoito, lääkärin vastaanotto, suun terveydenhoitoa on esitetty korvattavaksi liikkuvilla yksiköillä. Millaisia palveluja tällaisissa liikkuvissa yksiköissä voidaan reuna-alueiden kasvavalle vanhusväestölle tarjota? Onko tällaisista liikkuvista yksiköistä kokemuksia? Ennakoisin reuna-alueiden heikkenevien palvelujen näkyvän lisääntyneinä päivystyskäynteinä!

Liikkuvien palveluiden sisältö riippuu alueen asukkaiden tarpeista. Lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, laboratorionäytteenotto, sosiaaliohjaus ja niin edespäin. Suun terveydenhuollon liikkuva yksikkö tulee olemaan erillinen kontti tai muu ratkaisu. Liikkuvia yksiköitä on tälläkin hetkellä muualla Suomessa. Ikäihmisten lähipalveluita on myös palveluohjaus, joka tulee olemaan aika kattavasti jatkossakin. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Minkä verran liikkuva suunhoitoyksikkö säästää todellisuudessa, kun lasketaan liikkuvan yksikön laitehuollot, kuljetuskustannukset (bensa, öljynvaihto jne.), vähennykset, kuljettajan ja hoitohenkilöstön kustannukset verrattuna kivijalkapalveluihin? Miten mahdollistetaan huonokuntoisten avustaminen liikkuvissa palveluissa esimerkiksi vuodepotilas?

Näitä sisällöllisiä asioita suun terveydenhuollon ammattilaiset suunnittelevat parhaillaan. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Hämmästyttää suunnitelma siirtää palvelut liikkuviksi terveysasemalla, jolle on juuri palkattu lääkäri, terveysasemalla työskentelee vakituinen hoitohenkilökunta ja joka on rakennettu tänä vuonna. Mistä ajattelitte repiä säästöt siirtämällä palvelut liikkuviksi? Mistä se säästö syntyy?

Yksittäisen sote-keskuksen sulkeminen ei Pohteen säästötarvetta hoida. Tarvitaan paljon muutakin. Henkilöstö ei riitä nykyiseen rakenteeseen. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Missä liikkuva palvelu ottaa asiakkaan vastaan? Saapuuko se torille vai asiakkaan kotiin? Missä asiakas odottaa? Eikö silti tarvitse asianmukaiset tilat, jotta toiminta on inhimillistä.

Jokaisessa kunnassa tulee olemaan kuitenkin joku soten yksikkö, esimerkiksi ikäihmisten palvelukoti. Perusajatus on, että liikkuva yksikkö voisi ottaa asiakkaat vastaan näissä tiloissa tai esimerkiksi koulun yhteydessä. Meillä on tälläkin hetkellä liikkuvia palveluja, joissa palvelu viedään asiakkaan kotiin. Liikkuva yksikkö tarvitsee myös asianmukaiset tilat, ja niitä suunnitellaan samalla kuin liikkuvien palveluiden sisältöä. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Vaalan sotekeskus esitetään siirrettäväksi pyörille. Paljonko Vaalan kustannukset ovat nyt ja paljonko suunniteltavassa mallissa?

Tässä vaiheessa taloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu kokonaisuutena huomioiden muun muassa henkilöstöön, tiloihin ja tukipalveluihin liittyvä säästöpotentiaali. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Liikkuvissa palveluissa tulee huomioida se, että näillä talviteiden kunnossapidolla teitä ei aurata täällä syrjäseuduilla eikä häävisti kyllä hoideta liukkauden torjuntaakaan. Onko tarkoituksenmukaista, että ne vähäiset lääkärit ja hoitajat ajelevat täällä pitkin huonosti hoidettuja teitä vai onko tarkoitus, että Pohde hankkii ilmatyynyaluksia, joilla mahdollisesti pääsee paremmin pisteestä a pisteeseen b ja kätevästi suoraan myös Hailuotoon. Kyllähän niin lääkäri kuin sairaanhoitajakin ehtivät ottaa huomattavasti enemmän asiakkaita päivän aikana, kun asiakkaat tulevat sinne vastaanotolle, eikä niin että henkilökunta ajelee ympäriinsä. Eikä myöskään ole mitenkään ilmastoystävällistä.

Liikkuvia sotekeskuspalveluiden sisältöä suunnitellaan parhaillaan. Vastaaja Päivi Peltokorpi, toimialuejohtaja.

Miten toimii yhtälö, jos omaishoitajien etuuksia vähennetään ja he päättävät siksi luopua omaishoidosta samalla kun suunnitelmissa palveluasumisen vähentäminen?

Esitetty vähennys koskee II maksuluokan nykyisen palkkion maksun alentamista. Riski on tunnistettu. Vaadittavat sopeutustoimet ovat kovat ja vammaispalveluissa ei juurikaan ole palveluja, joiden osalta Pohde voi käyttää harkintaa. Vastaaja Päivi Lauri, toimialuejohtaja, vammaispalvelut.

Miten kehitysvammaisten asumispalvelut, muuttuvatko?

Kehitysvammaisten asumispalveluissa on jo aiemmin linjattu keventää palvelurakennetta, jotta myös kehitysvammaiset henkilöt voisivat asua normaalissa asuntokannassa kotiin annettavien palvelujen turvin. Ympärivuorokautisen asumispalvelujen osalta joudumme tarkastelemaan pieniä yksiköitä, jolloin huomioidaan myös henkilöstön saatavuus ja tilojen kunto. Vastaaja Päivi Lauri, toimialuejohtaja.

Olettehan vammaisten asumisyksiköiden muutoksessa ottaneet huomioon YK: n vammaissopimuksen 19 artiklan ja vammaispalvelulain?

Vammaisten henkilöiden lakisääteiset palvelut turvataan. Vastaaja Päivi Lauri, toimialuejohtaja.